Laatua alusta alkaen
Kaikki Kekkilän mullat valmistetaan huolellisesti yksilöllisen reseptin mukaan puhtaista raaka-aineista Parkanon tehtaalla Suomessa. Raaka-aineita ja tuotteiden mikrobiologista laatua valvotaan säännöllisesti omavalvonnalla ja ulkoisen laboratorion toimesta sekä auditoinnein.
Kekkilä on valmistanut laadukkaita puutarhatuotteita jo vuodesta 1924. Laatu ja sen pitkäjänteinen kehittäminen on meille erityisen tärkeää, mistä kertoo se, että tuotteidemme valmistus ja tuotekehitys on muun muassa sertifioitu ISO9001 laatujärjestelmän sekä ISO14001 ympäristöjärjestelmän mukaisesti.
Mullalla ei ole parasta ennen -päiväystä, mutta se on jossain määrin tuoretuote, ja pakkauksissa suositellaan, että tuote käytettään mahdollisimman pian, tai säilytettäisiin viileässä.
Multa sisältää erilaatuisia turpeita, hiekkaa, kalkkia, lannoitteita ja joskus myös maanparannuskompostia. Multaa ei käsitellä kuumentamalla, sillä se tuhoaisi myös kasvulle tärkeät hyötymikrobit. Mullalla ei ole parasta ennen -päiväystä, mutta se on jossain määrin tuoretuote, ja pakkauksissa suositellaan, että tuote käytettään mahdollisimman pian, tai säilytettäisiin viileässä. ”Vanhan” mullan tunnistaa siitä, että se on hiekkamainen, pöllyävä ja kuiva. Tällöin multa on menettänyt tuoreutensa ja sen rakenne on heikentynyt. Se ei sinänsä ole vaarallista kasveille, mutta parhaan viljelytuloksen saa varmasti tuoreen mullan avulla.
Jokaisen Kekkilän multapakkauksen sivusta löytyy yksilöllinen mustesuihkukirjoittimella pistekirjoitettu eränumero. Eränumeron avulla voimme tarkistaa mullanvalmistuspäivän, mitä multaeria siihen on käytetty sekä valmistushetken laboratorioarvot.
Kekkilässä käytettyjen raaka-aineiden alkuperä
Turve
Multatuotteiden yhtenä raaka-aineena on turve. Kekkilä käyttää monenlaisia maatumisasteeltaan erilaisia turpeita, niiden kotimaisuuden, puhtauden ja erinomaisten ominaisuuksien takia. Yli 80% Kekkilän multatuotteisiin käytettävästä turpeesta tulee Kekkilän itsensä omistamilta turvesoilta, jotka sijaitsevat Parkanon tehtaan välittömässä läheisyydessä. Parkanon tehdas on aloittanut toimintansa Niininevan alueella jo 1940-luvulla, ja saa edelleen suurimman osan käyttämästään turveraaka-aineesta aivan samoilta turvetyömailta.
Raaka-aineen saaminen omalta alueelta tuo monta etua: Kuljetusmatkat ovat lyhyet, ja raaka-aineeseen ei kohdistu juurikaan kuljetuksesta tulevia päästöjä. Raaka-aineen ominaisuudet tunnetaan tarkoin ja voidaan varmistaa paras laatu lopputuotteessa, kaikki tuotantoalueeseen liittyvät ympäristöluvat ovat omissa käsissä ja ne tunnetaan ja tiedetään tarkasti. Tuotantoalueella toimivat urakoitsijat ovat tuttuja ja asuvat tehtaamme lähialueella.
Kekkilän turpeen tuotanto on lähituotantoa, se tehdään hyvässä naapurisovussa ja se myös tuo kaivattuja työpaikkoja maaseudulle. Vuodesta 2020 Kekkilän turvetuotannon urakointi siirtyi Vapo yhtiölle. Tilaajana, maa-alueiden omistajana ja ympäristöluvan haltijana on edelleen Kekkilä. Kaikki Kekkilän käyttämä turve tulee jo pitkään käytössä olleilta turvetyömailta, joiden käyttö on mahdollista kymmeniä vuosia eteenpäin.
Turpeen nosto on Suomessa hyvin tarkasti valvottua, ja edellyttää ympäristöluvan. Turvetuotanto jakautuu kolmeen eri pääkäyttökohteeseen: energiaturpeeseen, kuiviketurpeisiin ja kasvualustakäyttöön tarkoitettuun turpeeseen. Turvetuotantoalueen käyttöönotossa toteutetaan aina ensimmäisenä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset (BAT) vesiensuojelurakenteet sekä alueen vesitalouden rajaavat eristysojat – vesiensuojelusta huolehditaan koko turvetuotannon elinkaaren ajan valmistelusta jälkihoitoon.
Turpeen nosto on Suomessa hyvin tarkasti valvottua, ja edellyttää ympäristöluvan.
Kaikilta ojitetuilta suoalueilta vapautuu hiilidioksidia ilmaan turpeen hajoamisen myötä – riippumatta siitä, onko suo tuotannossa vai luonnontilainen. Ojitetuilta soilta myös valuu kiintoainesta vesistöihin ilman erillistä vesiensuojelurakenteita. Itse asiassa suuri osa järviin päätyneistä kiintoaineksista tulee nimenomaan ojitetuilta soilta.
Turpeen kasvuturvekäyttöön ottaminen palauttaa turpeen hiiltä sitovaksi kasvualustaksi – ja mahdollistaa laadukkaan kotimaisen ruoantuotannon kasvihuoneissa sekä viheralueiden ja kotipihojen rakentamisen.
Turvetuotanto Suomessa on luvanvaraista
Kaikillä turvetuotantoalueilla, joista Kekkilän tuotteissa käytettävä turve tulee, on voimassa oleva ympäristölupa. Turvetuotanto on ISO14001 ympäristösertifioitua.
Ympäristöluvan saaminen edellyttää, että ympäristövaikutukset on selvitetty huolellisesti.
Ympäristöluvan saaminen edellyttää, että ympäristövaikutukset on selvitetty huolellisesti. Ympäristöluvassa annetaan määräykset koko turvetuotannon elinkaaren ajalle turvetuotannon valmistelusta aina alueen jälkihoitoon asti. Luvassa määritellään mm. kullekin suolle sopiva kuivatusveden puhdistusmenetelmä ja raja-arvot, tarvittavat pölyn ja melun rajoittamistoimet sekä turvetuotannon jälkihoitotoimet tuotannon loppumisen jälkeen toteutettavaksi.
Turvetuotantoa valvotaan huolellisesti
Turvetuotannon koko elinkaaren aikana suolla suoritetaan vuosittain erilaisia tarkkailuja, seurantoja ja erillistutkimuksia, jotta voidaan varmistua, ettei turvetuotannolla ole haitallisia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön, kaloihin, pohjaveteen, lähialueen asukkaisiin tai eläimistöön. Seurannat määritellään tapauskohtaisesti kunkin suoalueen ympäristöluvassa ja ne myös raportoidaan.
Turvetuotantoa valvotaan ELY-keskusten ympäristöviranomaisten toimesta määrävuosina ja aina tarpeen vaatiessa. Turvetuottajat suorittavat omavalvontaa ympäristönsuojelurakenteilla varmistaakseen, että rakenteet ovat toimintakunnossa kaiken aikaa.
Luomua vai ei – ero tulee lannoituksesta
Multa on hyvin luonnollinen tuote, luomutuotteen ja ns. tavallisen mullan ainoana erona on lannoitus. Kekkilällä on luonnonmukaisissa mullissaan kasvipohjainen luomulannoite. Muut lannoitetaan omilla, varta vasten multiin valmistetuilla kivennäislannoitteilla. Molemmat tavat lannoittaa ovat täysin turvallisia ja muun muassa syötäville kasveille sopivia. Kasvi ei erottele lannoitteen muotoa, vaan ottaa ravinteet kasvuunsa tarpeensa mukaan.
Turvetuotantoalueiden maankäyttömuodot
Turvetuotanto on pitkäjänteistä. Sama alue saattaa tuottaa turvetta jopa 100 vuotta. Turvetuotannosta vapautuvilla alueilla voidaan kasvattaa metsää, viljellä peltoa tai muodostaa paikalle luontainen kosteikko. Tuotantoalueet siirretään aktiivisesti seuraavaan maankäyttömuotoon yleensä noin kahden vuoden aikana tuotannon päättymisestä. Seuraavasta maankäyttömuodosta päättää alueen maanomistaja.
Turvetuotannosta vapautuvilla alueilla voidaan kasvattaa metsää, viljellä peltoa tai muodostaa paikalle luontainen kosteikko.
Arviolta 75 % alueista siirretään metsätalouteen, 20 % viljelyyn ja 5 % muodostetaan kosteikkoja. Tuotantoalueista on muodostettu tähän mennessä noin 1750 ha kosteikkoja. Tämä tarkoittaa yli 2100 jalkapallokentällistä kosteikkoja vanhoille turvetuotantoalueille. Kosteikot ovat usein paikallisesti suosittuja luontokohteita, ja ovat linnuille tärkeitä pesimä- ja levähdysalueita.
RPP – Responsible produced peat sertifikaatti
RPP on kasvuturvetuotannon eurooppalainen vastuullisuussertifikaatti. Kekkilän on ensimmäisenä kasvualustatoimittajana saamassa sertifioitua turvetta tuotteisiinsa.
Suomessa ympäristövastuullisuus on jo oleellinen osa turvetuotantoa, johon RPP tuo muutamia lisäkriteereitä. Hiilipäästöjen suokohtainen laskenta ja kattavat jälkihoitosuunnitelmat jo tuotantoaikana ovat RPP:n edellyttämiä osa-alueita, joita ympäristöluvitus ei ole tähän mennessä edellyttänyt.
27% Suomen maa-alasta turvemaata, Tämä tarkoittaa yhteensä noin 9 miljoonaa hehtaaria. Suurin osa Suomen turvemaista on käytetty metsänviljelyssä. Alasta vain 0,8% turvetuotannossa ja siitä noin 0,2% kasvuturvekäytössä. Kasvuturpeella on monta erilaista tärkeää käyttötarkoitusta. Sillä mahdollistetaan muun muassa puhtaan suomalaisen ruuan tuotanto.
Kasvuturve mahdollistaa ekologisten puistojen ja viheralueiden rakentamisen, joiden merkitys kaupungistumisen myötä entisestään lisääntyy.
Kasvuturve on korvaamaton, puhdas ja turvallinen lähiraaka-aine turvaamaan terveellisten kasvisten ja vihannesten, kuten kurkkujen, tomaattien ja salaattien viljelyn kasvihuoneissa. Yksi tärkeä käyttötarkoitus on turvata kotimaisten puuntaimien tehokas tuotanto. Suomessa kasvatetaan joka vuosi satoja tuhansia puuntaimia metsänistutuksen tarpeisiin.
Kasvuturve mahdollistaa ekologisten puistojen ja viheralueiden rakentamisen, joiden merkitys kaupungistumisen myötä entisestään lisääntyy. Kasvuturve on niin ikään tärkeä, turvallinen ja luonnollinen raaka-aine kotipuutarhureiden tarpeisiin. Kekkilän tuotteet tuovat iloa, terveyttä ja kauneutta moneen kotipihaan, puutarhaan ja kasvimaahan. Turve on luonnosta nostettu, mutta se palaa takaisin kestävällä tavalla, kun siitä tehtyyn multaan istutetaan puita, pensaita ja nurmikoita.
Kivennäismaat eli hiekka
Hiekalla on tärkeä merkitys mullan raaka-aineena. Hiekka lisää multaan kestävyyttä ja vesitaloudellista toimivuutta. Kekkilän käyttämät hiekat hankitaan mahdollisimman läheltä tuotantoa. Olemme testanneet myös kierrätyshiekkoja.
Maanparannuskomposti
Kekkilän tuotteista yhä suurempi osa, esimerkiksi Puutarhamulta ja Luonnonmukainen puutarhamulta muhevoitetaan lisäämällä siihen maanparannuskompostia. Kekkilän komposti valmistetaan lämpökompostointina Kekkilän omilla kompostilaitoksilla muun muassa haravointijätteistä ja puunkuoresta. Lämpökompostointi on kemiallinen prosessi, joka tuhoaa kompostimassasta taudinaiheuttajat ja rikkakasvien siemenet hyödyntäen jätteen omaa mikrobitoimintaa.
Kompostointi on tarkasti valvottua ja luvan varaista toimintaa. Pakatut Kekkilän mullat eivät koskaan sisällä ihmisperäistä kompostia. Kompostin käyttäminen yhä enenevissä määrin on tärkeä päämäärä, sillä se on ekologista monella tapaa. Sen avulla voimme säästää arvokkaita turvevarantoja, hyödyntää jätteitä erinomaisella tavalla ja edistää kiertotaloutta.
Kompostia käytetään mullan lisänä myös siksi, että se sisältää paljon kasvulle hyödyllisiä mikrobeita. Mikrobit ovat yksisoluisia eliöitä: bakteereja, leviä, alkueliöitä, hiivoja ja homeita. Mikrobit ovat maaperän kasvukunnolle elintärkeitä. Ilman mikrobitoimintaa kasvu pysähtyisi, mullan elämä lakkaisi. Maaperän mikrobien tehtävänä on hajottaa eloperäistä ainesta ja vapauttaa siitä ravinteita, stabiloida eritteillään muruja ja ylläpitää maan terveyttä tuottamalla tauteja ehkäiseviä aineita ja hajottamalla haitta-aineita.
Kun maaperäeläimet syövät kasviainesta, mikrobit hoitavat niiden ulosteiden jatkokäsittelyn. Ne hajottavat jäteaineksen kasveille käyttökelpoisiksi ravinteiksi ja yhteyttämisessä tarvittavaksi hiilidioksidiksi. Näin hajottajaeläimet ja mikrobit pyörittävät ravinnemyllyä. Mitä aktiivisempi mikrobisto, sitä viljavampi maa.